Ratapihan Ratsutalli

Ratsastustunti 10.1.2015

Tammikuun kymmenes päivä pidetään tallimme toinen ratsastustunti, jonka aiheena on esteratsastus. Tunnilla keskitytään erityisesti esteiden välisiin teihin ja oikeisiin askelmääriin. Esteiden korkeudet vaihtelevat hevosen mukaan 40 senttimetristä 80:neen. Tunti pidetään auratulla kentällämme ja opettajana toimii Helena.

Ilmoittautumiset vieraskirjan kautta; mukaan ovat tervetulleita kaikki! Laita viestiin oma nimesi ja hevostoive. Tunnille otetaan enintään 7 ratsukkoa.
Tunti maksetaan kirjoittamalla opettajan tarinan pohjalta oma pieni tuntitarina tarinakirjaan. Sisällytän tekstiin kysymyksiä, joihin tuntilaisten tulee tarinoissaan vastata. Hauskaa, eikö?

Osallistujat

1. Papukaija - Latina
2. Nienke - Derry
3. Sini - Hoda
4. -
5. -
6. -
7. -

Tuntitarina

Kokoonnuimme estetunnin ratsastajien kanssa toimistoon. Olin tänään pitänyt jo kaksi tuntia, ja tarvitsin nopean teekupposen, ennen kuin lähtisimme takaisin märkään loskasäähän. ”Tänään ois siis tarkoituksena hioa vähän ratsastusta esteiden välissä,” lausuin siemausteni välissä. ”Hoda oli viime tunnilla, se odottaa varusteet päällä karsinassa,” sanoin Sinille ja käännyin Papukaijan ja Nienken suuntaan virnistäen. ”Teidän hepat odottaa märkinä tarhoissa.”

Kysymys 1: Miten varustat hevosesi estetunnille?

”Noniin,” tokaisin ja hyppäsin istumaan kentän päätyaidan päälle. Ratsukot kerääntyivät ympärilleni puoliympyrän muodossa. ”Laitoin esteet viime tunnin jälkeen jo paikalleen,” sanoin ja huitaisin kädelläni kentällä pönöttävien estetolppien ja puomien suuntaan. Esteet olivat aseteltu niin, että toisella pitkällä sivulla oli kaksi ristikkoa noin kymmenen metrin päässä toisistaan ja kentän keskellä oli pystyeste vinottain ristikkolinjan suhteen. Toisessa pääsyssä oli vielä yksittäinen pystyeste lyhyen sivun suuntaisesti.

”Lähdetään ensin verkkojen jälkeen ottamaan vähän tuntumaa hyppäämiseen yksittäisellä esteellä ja kun hevoset ovat heränneet, lähdetään menemään ristikkolinjaa ja lopuksi vielä vähän vaikeampia teitä,” selostin tuntisuunnitelmani ja ratsastajat lähtivät kiertämään uraa käynnissä. Hetken kuluttua huusin: ”sitten aletaan ottamaan ohjia tuntumalle, lähdetään kevyessä ravissa vähän lämmittelemään.” Ratsukot lähtivät ravaamaan uraa pitkin. Derry näytti olevan innoissaan estekentälle pääsystä ja yritti ottaa muutaman ravispurtin, mutta Nienke sai sen muutamilla napakoilla pidätteillä kuriin. ”Hyvä, juuri noin. Pidä vaan tiukka linja noiden ryntäilyjen kanssa,” sanoin tytölle ja käännyin Sinin ja Hodan puoleen. ”Anna vähän enemmän pohjetta, herättele kunnolla. Nyt se laahaa vähän jalkojaan- hyvä, juuri noin! Pidä vaan vauhtia yllä, ja ohjaa vähän enemmän tuntumalle, niin se rupeaa kuuntelemaan paremmin,” neuvoin Siniä ja tyttö teki työtä käskettyä. ”Latinan kanssa voit myös hieman herätellä, vähän paremmin kuulolle, hyvä, anna vaan pohjetta ja- oho! Pidä vaan vastaan,” naurahdin, kun Latina otti pohkeen hieman liian kirjaimellisesti, ja nosti päänsä korkeuksiin. Papukaija otti kuitenkin napakasti tamman takaisin haltuunsa. ”Noin, nyt alkaa kulkea!” kehuin ratsastajia, ”ruvetaan tulemaan esteelle!”

Kysymys 2: Mikä on ratsastajan tehtävä hevosen hypätessä esteen yli?

”Hoda aloittaa, nosta laukka pitkällä sivulla,” huusin ratsukoille ja kävelin lyhyellä sivulla olevan pystyesteen luokse. Se oli näin aluksi 40cm korkea. ”Se sitten ottaa aika ison loikan,” varoitin Siniä, kun ratsukko lähestyi estettä. Ratsastaja valmistautui hyppyyn, ja Hoda lähti loikkaamaan melkein kaksi metriä ennen estettä. Muut ratsastajat nauroivat, ja minäkin hymähtelin, kun Sini hidasti hevosta hypyn jälkeen, istuen hieman vinosti satulassa, huvittunut ilme kasvoillaan. ”Siinä oli ainakin ilmavaraa,” naurahdin, ”tule vaan uudestaan, koita pidättää vähän juuri ennen kuin tulette esteelle, jos se malttaisi odottaa vähän pitempään ennen kuin hyppää.” Ratsukko lähti uuteen yritykseen, ja tällä kertaa hyppy onnistui mallikkaasti.

”Hyvä, seuraava!” huudahdin, ja Nienke lähti Derryllä laukkaan pitkällä sivulla. Derry yritti ensin kiihdyttää kiitoraviin, mutta terävä pidätys ja pohkeet samaan aikaan saivat sen nostamaan laukan. ”Hyvä, tule vaan,” sanoin, ja ratsukko läheni estettä hieman liian nopeassa laukassa. Derry otti Hodan tavoin paljon tilaa hypylle, mutta lähti aivan liian aikaisin, mikä johti takajalkojen kolahdukseen. ”Hidasta vähän ja tule sitten uudestaan,” hymyilin Nienkelle, ja seuraava hyppy onnistui jo paremmin, joskin Derry otti edelleen melko suuren loikan ja heilautti vielä päätään hypyn jälkeen silkasta ilosta.

Papukaija lähti ilman kehoitusta tulemaan, kun Derry oli poissa alta. Latinan laukka näytti hyvältä, tamma oli selvästi innoissaan, mutta Papukaija onnistui hillitsemään vauhdin sopivaksi. Latina lähestyi estettä pää pystyssä ja korvat höröllä. ”Katse eteen,” huudahdin ja ratsukko pomppasi esteen yli sen kummemmitta ongelmitta.

”Hyvä, lähdetään sitten tulemaan linjaa. Siinä on nyt reilu kymmenen metriä väliä, eli siihen pitäisi mahtua 2 laukka-askelta. Eli tarkoittaa käytännössä sitä, että Latinan kanssa voit tulla ihan reippaasti, ja Derryä ja etenkin Hodaa voitte vähän pidätellä,” huusin kentän keskeltä.

Ensimmäisenä vuorossa olivat Sini ja Hoda. Ratsukko lähestyi esteitä hyvässä laukassa, mutta Hodan suurehko loikka vei esteiden välin niin lyhyeksi, että hevonen joutui toisen laukka-askeleen sijaan ottamaan pienen töpöaskeleen. Toinen este ylittyi, ja ratsukko jatkoi laukassa päätyyn. ”Tule vaan uudestaan, nyt kokoa hevosta vielä enemmän” huudahdin ja Sini antoi Hodalle pohjetta tämän yrittäessä hidastaa. Ratsukko jatkoi kentän ympäri ja kääntyi uudelleen linjalle. Sini hidasti Hodan laukkaa puolipidätteiden avulla ja tällä kertaa ruuna hyppäsi sievän hypyn, ja askeleetkin mahtuivat esteiden väliin. Toinen esimerkillinen hyppy, ja tehtävä oli suoritettu. ”Hienoa työtä, nyt onnistui hyvin!” kehuin Siniä, ”seuraava!”

Seuraavaksi tulivat Nienke ja Derry. Ruuna kihisi innosta ja yritti ensin lähestyä esteitä nopeassa laukassa. Nienken suusta pääsi joku kirosanaa muistuttava älähdys, ja tyttö käänsi hevosen suurelle ympyrälle, hidastaen sen vauhtia. ”Hyvä, hidasta vaan ihan rauhassa, tule sitten kun laukka on sopivaa,” sanoin ja kierroksen jälkeen ratsukko yritti uudestaan. Lähestyminen sujui hyvin, mutta esteen kohdalla Derry otti jälleen liioitellun ison loikan ja jatkoi rallatusta toiselle esteelle. Jalat eivät kuitenkaan kerenneet mukaan matkaan, kun ruuna hyppäsi, ja se onnistui kompuroimaan toisen esteen puomit maahan. Kentällä olijat nauroivat, ja kävelin nostamaan puomit takaisin kannattimille. ”Kokeillaan uudestaan, voit ottaa ihan kunnon pidätteet ennen estettä,” nauroin tytölle, ja Nienke lähti uudelle kierrokselle. Tällä kertaa Derry suostui hidastamaan vauhtiaan ja ensimmäisen loikan jälkeen Nienke antoi kunnon pidätteet, ja laukka-askeleet mahtuivat kuin mahtuivatkin esteiden väliin. Hypyt olivat edelleen melko suuria, mutta ottaen huomioon ruunan koulutustason, esteet sujuivat hyvin. ”Jes, näin se toimii!” hymyilin ja kehotin seuraavaa ratsukkoa valmistautumaan.

Latina ja Papukaija lähestyivät ensimmäistä estettä hyvässä laukassa, ja hyppy meni hyvin. Toista ristikkoa lähestyessä huomasin kuitenkin, että askeleet eivät ihan riittäisi. Tamma joutui ottamaan pienen lisäaskeleen ennen estettä, ja hyppy meni sen vuoksi melko epävakaaksi. ”Voit tulla vähän reippaammassa tahdissa,” sanoin Papukaijalle ja ratsukko lähti uudelle yritykselle. Nyt Latina laukkasi hieman kovempaa, ja esteet ylittyivät mallikkaasti liidellen. Askeleetkin natsasivat juuri sopivasti. ”Hienoa!” hymyilin tytölle ja jatkoin opastusta: ”näin matalilla esteillä tuo vauhdin lisääminen on hyvä vaihtoehto, mutta jos kyseessä olisi korkeat esteet, voisit harkita myös kolmella askeleella ratsastusta.”

”Tullaan vielä yksi kierros! Hoda aloittaa!”

Kysymys 3: Miten laukka-askelten sovitukset menivät toisella kerralla? Kuinka säädit hevosen vauhtia?

Vilkaisin kelloa, ja totesin, että emme kerenneet enää ottamaan vinoja teitä. ”Hyvä, tämä riittää tältä kerralta! Kiitos tunnista! Tulkaa vielä toimistoon kun olette hoitaneet hevoset, niin annan palautetta! Voitte ottaa loppukäynnit itsenäisesti,” huusin ratsastajille ja avasin kentän portin, kävellen takaisin talliin. Hevosille oli noussut hiki pintaan ja ne pärskähtelivät tyytyväisinä.

Kysymys 4: Miten hoidat hikisen hevosen tunnin jälkeen?


Vastaukset tarinakirjaan, hauskaa tuntia!

Ulkoasu (muokattu) © Vapaasti kopioitavaa by Melissa & Milja  |   Kaikki kuvat & tekstit © Helena [VRL-02890]   |   Taustakuva © Ava7 patterns